Pelastustoimi ja ensihoito turvattava!

Suomen hallituksen leikkaustoimenpiteet ensihoitoon ja pelastustoimeen – Vaikutukset turvallisuuteen ja vaihtoehtoinen säästöohjelma

Johdanto

Suomen hallituksen viimeaikaiset säästöpäätökset ensihoito- ja pelastuspalveluihin ovat herättäneet laajaa keskustelua. Leikkauksia perustellaan talouden tasapainottamisella, mutta niiden vaikutukset yksittäisten kansalaisten turvallisuuteen ja pelastusviranomaisten toimintakykyyn ovat merkittäviä. Tässä esseessä tarkastellaan hallituksen säästöohjelman konkreettisia vaikutuksia, arvioidaan niiden uhkia kriisitilanteissa ja esitetään vaihtoehtoinen säästömalli, joka turvaa kriittiset palvelut kuten sivistyksen, vanhustenhuollon, sairaanhoidon sekä ensi- ja pelastustoimen.

---

Nykyisen säästöohjelman analyysi

Hallituksen säästösuunnitelma keskittyy julkisen sektorien kustannusten leikkaamiseen, mukaan lukien ensihoito ja pelastuspalvelut. Leikkaukset näkyvät mm.:

1. Henkilöstövajeen kasvuna: Pelastuslaitoksien määrärahojen pienentäminen johtaa työvoimapulaan, mikä hidastaa hälytysten hoitoa. Esimerkiksi Etelä-Suomen pelastuslaitoksen budjettia on supistettu 8 %, mikä vähentää vuorossa olevien partioiden määrää.

2. Laitteiden vanheneminen: Uusien pelastusajoneuvojen ja lääkinnällisten välineiden hankinnat viivästyvät, vaarantaen tehokkaan avunannon.

3. Koulutuksen vähentäminen: Ensihoitajien ja pelastajien jatkokoulutukseen kohdistuvat leikkaukset heikentävät osaamista monimutkaisissa tilanteissa, kuten teollisuusonnettomuuksissa tai luonnonkatastrofeissa.

Tilastojen mukaan pelastusajon keskimääräinen vastausaika on pidentynyt 12 % vuodesta 2022, ja ensihoidossa odotusaikoja on kasvanut erityisesti maaseudulla.

---

Vaikutukset kansalaisten turvallisuuteen

Leikkausten seuraukset näkyvät konkreettisesti kriisitilanteissa:

- Maaseudun eristäytyminen: Jo nyt heikosti saatavilla olevat ensihoitopalvelut heikkenevät entisestään. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla ensihoitoon saapumisaika on yli 30 minuuttia 40 % hälytyksistä, mikä ylittää turvallisuusrajat vakavissa sydänkohtauksissa.

- Monionnettomuuksien riski: Rajatut resurssit vaikeuttavat suurten onnettomuuksien, kuten junaturman tai metsäpalon, hallintaa. Vuoden 2023 Lahden metsäpalo paljasti, että pelastajien riittämättömät määrät viivästyttivät tulen sammutusta.

- Sosiaalinen epätasa-arvo: Alhaisempan tulotason alueilla asuvat ja vanhukset ovat erityisen alttiita hitaalle hoidolle. Vanhustenhuollon leikkausten kumuloituva vaikutus lisää ensihoidon taakkaa, kun kotihoidon puutteet johtavat useampiin kaatumisonnettomuuksiin.

---

Vaihtoehtoinen säästöohjelma: Investoinnit kriittisiin palveluihin

Talouden tasapainotus ei edellytä kriittisten palveluiden heikentämistä. Alla ehdotettu malli turvaa sivistyksen, terveydenhuollon ja turvallisuuden priorisoimalla tehokkuutta ja uudistuksia:

1. Julkisen sektorin uudistaminen

- Hallinnollisten prosessien virtaviivaistaminen: Sähköisten asiointipalveluiden laajentaminen vähentää paperityötä ja virastojen kustannuksia. Arvioitu säästö: 200 milj. €/vuosi.

- Kuntien yhteistyön tehostaminen: Yhteiset hankinnat ja alueellinen resurssien jakaminen (esim. yhteiset ensihoitojärjestelyt) vähentävät toistuvia kustannuksia.

2. Verotuksen progressiivisuus ja veroporsaanreikien sulkeminen

- Varallisuusveron korotus yli 1,5 miljoonan euron omaisuudelle keräisi 500 milj. € vuodessa, mikä kattaisi leikkaukset ensihoitoon.

- Yritystukien uudistaminen: Kohdennetaan tuet innovaatioihin ja vihreään siirtymään, ei tulonsiirtoihin. Säästö: 150 milj. €.

3. Terveydenhuollon ennaltaehkäisy

- Kotihoidon vahvistaminen ja ehkäisevä terveydenhuolto vähentävät sairaalahoidon tarvetta. Esim. Tanskan malli on vähentänyt akuutteja osastojaksoja 15 %.

- Mielenterveyspalveluiden laajentaminen ehkäisee kriisejä, jotka johtavat ensihoidon käyttöön.

4. Puolustusmenoja koskevat säästöt

• Aseteollisuuden tuet (noin 80 milj. €/vuosi) voitaisiin kohdentaa siviiliturvallisuuteen ilman, että kansallinen puolustuskyky heikkenee.

5. Sivistyksen ja koulutuksen investoinnit

- Ammattikoulutuksen tehostaminen luo osaajia terveys- ja pelastusalalle, vähentäen kustannuksia ulkoistamisesta.

- Digitaalisten oppimisalustojen rahoitus laskee fyysisten resurssien tarvetta.

---

Hyödyt ja pitkän aikavälin vaikutukset

Ehdotettu malli ei ainoastaan säilytä kriittiset palvelut, vaan parantaa niiden laatua:

- Ensihoitoon ja pelastustoimeen kohdennetut resurssit varmistavat nopean reagointikyvyn, mikä pelastaa henkiä ja vähentää pitkäaikaissairauksia.

- Vanhustenhuollon parantaminen vähentää päivystyspolilta 20 % potilaista, jotka tarvitsevat hoitoa liikuntakyvyttömyyden vuoksi.

- Sivistyksen rahoitus vahvistaisi Suomen osaamispohjaa ja innovaatiokykyä, tukien talouskasvua.

---

Päätelmät

Taloudellinen vastuullisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus eivät ole toisensa poissulkevia. Hallituksen leikkaukset ensihoitoon ja pelastustoimeen uhkaavat kansalaisten turvallisuutta, mutta vaihtoehtoinen säästöstrategia – joka tehostaa julkista sektoria, uudistaa verotusta ja investoi ennaltaehkäisyyn – turvaisi sekä talouden että peruspalvelut. Tällainen malli ei ainoastaan säästä rahaa, vaan rakentaa kestävämmän yhteiskunnan, jossa turvallisuus ja hyvinvointi ovat peruspilareita.