Hoitoalan palkka ohjelma kolmelle vuodelle.

1. Tavoitteet ja aikajana

- Päämäärä: 10 % palkankorotus varhaiskasvatuksen hoitajille kolmessa vuodessa (esim. 3 % + 3,5 % + 3,5 %).

- Aikajana: 3 vuotta (esim. 2025–2027).

- Kohderyhmä: Kaikki kuntasektorin varhaiskasvatuksen hoitajat (lastenhoitajat, erityislastenhoitajat, varhaiskasvatuksen opettajat).

---

2. Rahoituksen turvaaminen

Valtion osuus:

1. Korotusvaltionosuus:

- Valtio lisää varhaiskasvatuksen rahoitusta erityisesti palkkoihin kohdennetulla "kuntasektorin palkkatukipaketilla".

- Rahoitusta sidotaan palkankorotusten toteutumiseen (esim. 50 % korotuksista valtion vastuulla).

2. Sosiaali- ja terveysministeriön budjettikorotukset:

- Varhaiskasvatukseen kohdennettujen määrärahojen nostaminen valtion budjetissa (esim. 200 miljoonaa €/vuosi).

Kuntien osuus:

1. Priorisointi:

- Kunnat sitoutuvat kohdentamaan lisäresursseja varhaiskasvatukseen (esim. leikkaamalla muilta aloilta tai nostamalla paikallista verotusta).

2. Tehokkuuden parantaminen:

- Kuntien tehostetaan hallinnon kustannuksia (esim. digipalveluiden käyttöönotto, yhteishankinnat) ja ohjataan säästöt palkkoihin.

3. Verojen ja maksujen korotukset:

- Paikallisten verojen (esim. kiinteistövero) tai palvelumaksujen (esim. varhaiskasvatusmaksut) nosto rahoituksen turvaamiseksi.

Muu rahoitus:

- EU-rahoitus: Hyödynnettävä EU:n sosiaalisia ja koulutukseen liittyviä rahoitusohjelmia (esim. ESF+).

- Yksityisen sektorin osallistuminen: Kuntien ja yksityisten päiväkotien yhteistyö (esim. kustannusjakosopimukset).

---

3. Lainsäädäntö ja sopimukset

1. Valtion ja Kuntaliiton sopimus:

- Allekirjoitetaan valtakunnallinen sopimus, jossa valtio sitoutuu rahoittamaan palkankorotuksia, ja kunnat sitoutuvat käyttämään rahat tarkoitukseensa.

2. TES-päätökset:

- Työmarkkinaosapuolet (esim. JHL, KT) neuvottelevat palkankorotuksista työehtosopimuksiin sidottuina, mukaan lukien vuosittaiset korotusprosentit.

3. Laki varhaiskasvatuksen rahoituksesta:

- Valtio säätää lain, joka takaa varhaiskasvatuksen riittävän rahoituksen ja sidonnaisuuden palkkatasoon (esim. minimirahoitusaste hoitajien palkkoihin).

---

4. Toteutusvaiheet

Vuosi 1 (2025):

1. Korotus 3 %:

- Valtio jakaa ensimmäisen osuuden palkkatuesta kunnille.

- Kunnat käyttävät rahat suoraan palkkoihin ja raportoivat käytöstä.

2. Tehokkuustoimet:

- Kunnat aloittavat hallinnon kustannusten leikkaukset (esim. ylimääräisten konsulttien vähentäminen).

3. Kuntien veronkorotukset:

- Kunnat, joilla ei ole riittävästi rahoitusta, nostavat kiinteistöveroa 0,5–1 % (paikallisesti päätettävä).

Vuosi 2 (2026):

1. Korotus 3,5 %:

- Valtio lisää rahoitusta 60 % korotuksista, kunnat 40 %.

2. Laadunseuranta:

- Perustetaan valtakunnallinen työryhmä seuraamaan palkankorotusten toteutumista ja vaikutuksia palveluiden laatuun.

3. EU-rahoituksen käyttöönotto:

- Hyödynnetään EU-rahoitusta koulutukseen ja työvoiman kehittämiseen.

Vuosi 3 (2027):

1. Korotus 3,5 %:

- Valtio ja kunnat jakavat rahoituksen tasan (50 %/50 %).

2. Pysyvät rahoitusmekanismit:

- Luodaan indeksijärjestelmä, joka sidonnaistaa varhaiskasvatuksen rahoituksen palkkakehitykseen ja inflaatioon.

3. Arviointi ja säätö:

- Tehdään loppuarviointi palkankorotusten vaikutuksista ja tehdään tarvittavat säätöjä budjetteihin.

---

5. Haasteet ja riskien hallinta

1. Kuntien taloudellinen kuormitus:

- Valtion on taattava riittävä tuki heikommassa asemassa oleville kunnille (esim. korotusvaltionosuuden progressiivinen jakautuminen).

2. Muiden palveluiden heikkeneminen:

- Leikkaukset kohdennetaan ensisijaisesti hallinnosta, ei peruspalveluista.

3. Poliittinen vastustus:

- Julkisen keskustelun aktiivinen hallinta korostamalla varhaiskasvatuksen merkitystä lasten hyvinvoinnille ja työvoiman saatavuudelle.

4. Inflaatiopaineet:

- Palkankorotukset sidotaan tuottavuuteen ja neuvotellaan maltillisesti muiden alojen palkkakehityksen kanssa.

---

6. Odotetut tulokset

1. Palkkatason nousu:

- Hoitajien palkat nousevat 10 % kolmessa vuodessa, parantaen alan vetovoimaa ja työvoiman säilymistä.

2. Laadun parantuminen:

- Alempi työvoiman vaihtuvuus ja korkeampi moraali parantavat varhaiskasvatuksen laatua.

3. Sosiaalinen tasa-arvo:

- Naisvaltaisen alan palkkakehitys tasoittuu muihin julkisen sektorin aloihin.

4. Taloudelliset hyödyt:

- Pitkällä aikavälillä varhaiskasvatuksen laadun parantuminen vähentää koulutus- ja terveydenhuollon kustannuksia.

---

7. Viimeistely ja viestintä

- Kansalaisille: Selkeä viestintä siitä, miten korotukset parantavat lasten hyvinvointia ja vanhempien työllistymismahdollisuuksia.

- Kunnille: Tekninen tuki budjetoinnissa ja rahoituksen käytössä.

- Medialle: Korostetaan hankkeen merkitystä yhteiskunnallisena investointina.

Tämä suunnitelma edellyttää tiivistä yhteistyötä valtion, kuntien ja työmarkkinaosapuolten välillä. Sen onnistuminen riippuu rahoituksen riittävyydestä, poliittisesta tahdosta ja julkisen talouden kestävästä hallinnasta.